En käynyt puntarilla, en edes katsonut sitä kohti. Pakko tunnustaa mitä tapahtui.

Se flunssa, jonka kourissa olen ollut, on tietysti muillakin tässä perheessä. Illalla sitten mietin pääni puhki, miten saisin lapsenkin syömään. Sain hyvän idean, että teenpä pannaria! Kyllähän nyt se ainakin menee, vaikka mikään ei maistuisikaan. No, tein siinä sitten ison annoksen taikinaa ja eikun pannaria tulemaan.

Mutta mitenkäs kävikään. Se ei maistunut kenellekään... muulle. Ihmeissäni katselin koskematonta pannaripellillistä ja vieressä seisovaa hillopurkkia. Tarvitseeko kertoa enempää?

Niin minä sitten lankesin ja söin pari isoa palasta extra hilloilla. Alkuperäinen suunnitelma oli mussuttaa kiltisti ruisleipä kurkulla ja tomaatilla. Se toimii minulla iltapalana tosi hyvin, koska pidän ruisleivästä ja sitten ei puntari niskottele aamulla. Hyvä suunnitelma ei vaan toteutunut.