Paino on samassa kuin maanantaina, mutta mihin nämä päivät tästä välistä katosivat. Minne hävisi tiistai, keskiviikko ja torstai. Yhtäkkiä ollaankin jo perjantai-illassa ja vieläkin on joitakin viikon hommia tekemättä. Voi kääk. Pää meinasi räjähtää puolen viikon paikkeilla ja olo oli sellainen, että verenpainemittari olisi poksahtanut, jos olisin sellaisen lähelle kävellyt.

En muistakaan, koska olisi edellisen kerran ollut sellainen "verenpaineolotila". Lasten saamisten jälkeen verenpaine pysyi pitkään tosi korkealla, mutta sieltä se sitten onneksi laski. Sitten tulee pari stressiviikkoa ja huomaa miten pääkopassa tykyttää jne. No, olipa lisämuistutus myös siihen, että paino on saatava kunnollisiin lukemiin. Verenpainerasitteet ja ylipaino ei tosiaan ole hyvä yhdistelmä.

Ehkä viikko oli erityisen vaikea, kun sattui vielä turvotuskausi tähän samaan. Huomenna pitäisi se alkaa olla menneen talven lumia, joten saa nähdä mitä puntari näyttää. Saapa nähdä.

Ihmeellistä, että huomenna aamulla saa nukkua niin pitkään kuin lapset antaa nukkua. Jos koittaisi vähän tänään valvoa, että ei aamulla heräisi kuudelta. Toisaalta, jos herään siihen aikaan, niin taidan nousta ihan vapaaehtoisesti ja ottaa vaikka kirjan käteeni. Olisipa sekin aika luksus juttu. Lojuisi sohvalla pari tuntia lukemassa ihan rauhassa ja itsekseen.