Onko tänään se Karvisen maanantai, kun haluaisi vetää peiton ja tyynyn päälleen ja piiloutua koko maailmalta. No on. :D

Olihan se ihanaa viikonloppuna vetää se tietty mekko päälleen, eikä se tosiaan edes soinut. Mutta nyt kun silmät ovat auenneet ja maanantai tässä, niin on se pakko todeta, ettei se mekko vielä parhaimmilleen päässyt. Täytyy tipahtaa vielä pari kiloa, että siitä voisi sanoa, että onpa kivan näköinen. Mekon sisälläolija ei vielä oikein ole mekkokunnossa.

Noh, makkarat matkassa ja puntari pölyttymässä. En varmaan nouse sille tässä mielentilassa, kun pienikin takapakki saisi masentumaan. :) Jätetään puntaroinnit huomiselle.

Mikähän siinä muuten on, että aikuinen ihminen ja helteeseen tottunut ei joinakin päivinä tajua ollenkaan juoda tarpeeksi. Minä tunnustan, että jostain syystä juominen on alkanut unohtua. Oliko se perjaintaina illalla, kun totesin, että onpa kumman väsynyt ja huono olo. Aloin siinä sitten miettiä, että koskas olen juonut edellisen lasillisen... Siitä oli aikaa kuusi tuntia. Käsittämätöntä ja ei ollenkaan käsittämätöntä, että tuli kurja olo. No ei siinä mitään, mutta kun koko viikonloppu meni huonon juomisen merkeissä. Luulisi aikuisen ihmisen osaava avata sen vesihanan. Kaikkea kanssa.

Ihmeellistä urputustekstiä. Missäs se auringonpaiste viipyy?